maanantai 18. heinäkuuta 2011

Bjarne Reuter: Kaverina leijona (Os to, Oskar... for evigt, 1987)

Tanskalaiselta lastenkirjailijalta Bjarne Reuterilta on julkaistu suomeksi monia teoksia, mutta minä en ollut hänestä ikinä kuullutkaan, ennen kuin törmäsin kirjastossa hänen Kaverina leijona -kirjaansa.

Kirjassa on yksinkertainen mutta hurjan kaunis tarina, joka kertoo pojasta nimeltä Max. Max on jännä poika, hän fanittaa tähtitieteilijä Galileita ja on koukussa salmiakkipommikarkkeihin. Maxin paras kaveri on Benny, joka uskoo kuolevansa nuorena johonkin vaaralliseen tautiin. Molemmat pojat ovat siis vähän höpsähtäneitä ja siksi hyvin charmantteja hahmoja. Vanhemmat ovat vähän huolissaankin Maxin liian vilkkaasta mielikuvituksesta, sillä Max uskoo, että leijona vaanii häntä kotimatkalla. Eräänä iltana Max sitten löytääkin huoneestaan ihka oikean leijonan!

Huoneessa oli pilkkosen pimeää, mutta Maxin varpaat osuivat johonkin sängyn jalkopäässä. -- Ajatukset sujahtelivat hänen päässään: sängyn jalkopäässä oli jotain kummallista. Sellaista, jota siellä ei tavallisesti ollut. Jotain - karvaista.

Siitä alkaakin hauska seikkailu, kun Max ystävystyy Oskar-jellonan kanssa. Oskar onkin hurja kaveri, sillä se käyttäytyy ihan hassusti, kuten haluaa mukaan naamiaisjuhliin tai lastenvaunuihin ajelulle. Iso leijona on myös koko ajan nälkäinen ja pihistää Maxin lempikarkkeja ja pistää poskeensa lihat pakkasesta.

-- taas kuului sellaisia merkillisiä ääniä, joita vanhempien ei tarvinnut kuulla. Juuri nyt ne taisivat tulla kylpyhuoneesta. Kuulosti ihan siltä kuin joku olisi harjannut hampaitaan luudalla. Sattui olemaan niin, että Oskar oli hyvin ihastunut hammastahnaan.

Kaverina leijona on sydämellinen tarina leijonan ja pojan ystävyydestä. Se on myös hyvin hilpeä kirja, joka sai minut kikattamaan ääneen. Syvemmällä tasolla kirja kertoo pienen pojan itsenäistymisestä ja siitä, miten tämä pääsee eroon peloistaan. Kaverina leijona on täydellinen lastenkirja.

Ei kommentteja: