torstai 7. heinäkuuta 2011

Yrjö Kokko: Pessi ja Illusia (1944)

Yrjö Kokon lastenkirja Pessi ja Illusia on ilmestynyt 1944, mutta säilyy varmasti aina yhtenä suomenkielisen lastenkirjallisuuden ykkösklassikoista, sillä tämä lumoava satu kestää aikaa. Pessissä ja Illusiassa on samaa iätöntä filosofiaa kuin Tove Janssonin Muumeissa. Se on perinteinen suomalainen satu siinä mielessä, että luonto antaa sille puitteet ja hahmogalleria edustaa suomalaisen kansanperinteen perustyyppejä.

Pessi on metsänpeikko, ja Illusia on keijukainen. Nämä kaksi rakastuvat toisiinsa kuten kuuluisassa Päivänsäde ja menninkäinen -laulussa, tosin Yrjö Kokon versiossa loppu on onnellinen, sen voi paljastaa. Kirjan alku on kuitenkin traaginen. Sateenkaarella asustava Illusia on käymässä maan päällä, kun ilkeä ristilukki katkaisee keijun siivet. Ilman siipiään Illusia ei enää pääse takaisin kotiin perheensä luo vaan joutuu jäädä asustamaan suomalaiseen metsään. Onneksi peikkopoika Pessi auttaa keijukaistyttöä sopeutumaan. Yhdessä he kokevat luonnon ja metsän elämän ihmeet. Kylmä talvi ja pelottava lumikko uhkaavat heidän eloansa, mutta kaikesta selvitään.

Illusia ja Pessi ovat luonteiltaan kuin vastakohdat, mutta heistä tulee silti toisilleen elintärkeät. Illusia saa Pessiltä oppia siitä, miten maan päällä selviydytään, kun taas Pessi, koko nimeltään Pessimisti, oppii Illusialta taitoa nähdä maailman kauneutta. Kun nämä kaksi sitten kirjan lopussa saavat yhteisen lapsen, tuloksena on uusi ihminen. Tällaisella suloisella tarinalla Kokko siis kertoo ihmisyydestä sen, että olemme yhdistelmä näitä kahta: meissä kaikissa asustaa sekä Pessi että Illusia.

Pessi ja Illusia on kaunis ja herkkä teos, jossa ei tapahdu paljon ja jonka sivut täyttävät kertomukset peikon ja keijun elämästä luonnon keskellä sekä viehättävät, allegoriset tarinat linnuista, hyönteisistä, kasveista ja muista metsän olennoista. Nykylukijalle kirjan kerronta voi jopa olla hieman unettavaa, niin rauhallinen on kirjan tempo.

Pessissä ja Illusiassa on taso sekä aikuisille että lapsille. Kehyskertomus sijoittuu sota-aikaan, ja niinpä kirjan voi nähdä myös eräänlaisena tulkintana jatkosodasta. Kirjan eläin- ja kasvitarinat ovat kuin iltasatuja lapsille, mutta niissä on myös enemmän aikuiselle avautuva syvällinen puoli, joka paljastaa asioita ihmisluonteesta ja yhteiskunnasta.

Pessi ja Illusia on täydellistä kesäluettavaa vaikkapa mökille. Se saa mielen runolliseksi ja maailman näkymään uudessa, kirkkaassa valossa. Pessi ja Illusia voi itkettääkin, mutta ennen kaikkea se saa lukijan onnelliseksi. Ihana, ihmeellinen kirja se siis on!

Ei kommentteja: