tiistai 24. lokakuuta 2017

Anneli Kanto: Lahtarit (2017)

Anneli Kannon Lahtarit (2017) on kuvaus Suomen sisällissodasta valkoisten näkökulmasta. Romaani kertaa kronologisesti sisällissodan kulun alkuvuoden venäläiskasarmien tyhjennyksestä kevättalven isoihin taisteluihin ja loppukevään hurmeisista kostoretkistä vankileirien kautta Helsingin voitonparaatiin.

Romaanissa seurataan eteläpohjalaisten sotaretkeä halki Suomen. Kannon kudelmasta nousee esille muutama päähenkilö (pari maanviljelijää, jääkäri, opettaja, körtti, konekiväärimies ja ambulanssilääkäri), mutta ääneen pääsee moni muukin hahmo sodan ajalta, muun muassa ruotsalainen vapaaehtoinen, tamperelainen prostituoitu ja suomenhevonen. Kanto on luonut jokaiselle hahmolle omanlaisensa äänen. Suurin osa äänistä on uskottavia, mutta ylitunteellinen muonittaja Helena ja yksinkertainen, murretta suoltava kaverikaksikko Hermanni ja Arvi tuntuvat hieman karikatyyreiltä.

Erilaisten hahmojen lisäksi Kannon kudelmassa on mukana myös autenttisia kirjoituksia sota-ajalta, kuten lehtikirjoituksia ja Mannerheimin päiväkäskyjä. Syntyy kattava kuva valkoisesta ajatusmaailmasta. Isänmaallinen hurmos vaihtuu hyvin pian tappamisen turruttamiin tunteisiin. Jotkut katuvat, toiset kadottavat kaiken moraalin, eräät kyseenalaistavat sodan ja oman aiemman ajattelunsa. Jokainen sotaan osallistuva kokee suuria muutoksia ihmisenä nähdessään ja tehdessään kamalia asioita.

Kirja kulkee rytmikkäästi eteenpäin kertojien vaihtelun myötä. Kammottavia tapahtumia ei jäädä märehtimään, vaan kohta seurataan jo toista inhimillistä tragediaa. Lahtarit onkin siksi hyvin nopealukuinen teos. Kirja on tunnelmaltaan hyvin ankea ja sanomaltaan erittäin sodanvastainen. Jotkin kohtaukset ovat hyvin järkyttäviä, ja monet episodit todistavat sodan mielettömyyttä, kuten tosikertomus säveltäjä Toivo Kuulan tapaturmaisesta kuolemasta valloitetussa Viipurissa. Anneli Kannon Lahtarit ei ole suuri kaunokirjallinen nautinto mutta hyvä tietoisku sisällissodasta.

Ei kommentteja: